Kävin tänään hammaslääkärissä ja tuomio tuli lopultakin.

Juurihoito! Voi hemmetti. Minä vihaan ja inhoan kaikkea hammaslääkäreihin viittaavaakin. En ymmärrä miksi ihmiselle on pitänyt luoda sellaiset hampaat, ettei ne pysy suussa? No suussa nuo vielä ovat onneksi, mutta pikkuhiljaa rapistuvat vaikka nykyään jopa pesen ne joka päivä kahteen kertaan. Myönnetään nöyränä, että joskus oli aika kun tuo hammashuolto ei paljoa kiinnostanut ja raskauden myötä iski sitten ongelmat, alkoi tulemaan reikiä. Hammaslääkäripelkoisena hoidatin hampaitani vasta kun särky kävi sietämättömäksi ja pari juurihoitoa saikin hautua pari vuotta, ennen kuin nyt vihdoinkin sain ne päätökseen. Mutta eihän tässä maailmassa anneta ihmislapselle armoa. Juuri kun huokaisin helpotuksesta, sain tuomion uudesta juurihoidosta ja siihen päälle viisaudenhampaiden poistosta.

Kaksi hammasta poistetaan ilmeisesti ihan vetämällä, ainakin sen jälkeen kun ollaan saatu varmuus siitä että se onnistuu. Tähän vaaditaan röntgenkuvat ja tämä tyttö on jo onnistuneesti saanut sitäkin venytettyä kuukauden päivät, ensi käyntiin mennessä on kaiketi ihan pakko varata aika.

Kolmas hampulainen onkin sitten hieman kinkkisempi paikka. Ressukka on kasvanut jotenkin vain puolittain esiin, koska alarivistö on jo muutenkin tarpeeksi kuin täynnä, eli se sai sitten tuomion LEIKATAAN. Semmoista sitten tällä kertaa.

Nyt jos oikein muistelen, en varhaislapsuudestani löydä kyllä yhtään syytä miksi olen alkanut karttamaan hammaslääkäriä kuin ruttoa. Toimenpiteet on olleet kivuttomia ja ihan mukavia. Oikaisuhoidon vuoksi tehdyt hampaanpoistot ei sattuneet lainkaan, eikä jälkeenpäinkään tuntunut kipua, mutta silti ja kaikesta huolimatta tänäänkin istuin odotushuoneessa kädet hiestä märkinä odottaen kutsua piinapenkkiin kuin pahinta rangaistusta.

Helpotuksen huokauksen kuuli varmasti kaikki naapurikuntalaisetkin, kun kuulin että operaatio keskittyisi tällä kertaa vielä vanhan juurihoidon loppuunsaattamiseen ja uutta juurihoitoa aloiteltaisiin vasta ensi kerralla.

Voi helkutin kuusitoista, kai tämä on sitten vain käytävä läpi ja hinkattava hampaita juuriharjalla vast edes joka ilta ja aamu ja keskipäivä.